Rakastan ja arvostan vanhoja tavaroita.
On onni,että ukinisäni ja ukkini ovat pitäneet huolen siitä että heidän elämäntyönsä säilyy jälkipolville.
Ukinisäni oli suutari,jonka puiset työvälineet ovat aitassa vanhan puuarkun sisällä.
Ukki oli sodan läpikäynyt linja-auton kuljettaja ja pientilallinen.Säästäväinen ja tunnollinen.
Kaikki valokuvat,asiakirjat,dokumentit ovat säilyneet järjestyksessä salkuissa ja pahvirasioissa.
Ne ovat nyt isäni tallessa,ja niitä selailen aina kotona käydessäni.
Olen saanut tuoda kotiini joitain vanhasta aitasta ja saunasta löytämiäni tavaroita.Jotenkin vaan tuntuu,että uskallanko näiden tavaroiden kulkuun sekaantua millään lailla?Kuuluisiko niiden olla siellä mihin ne on viimeisen kerran käsistä laskettu?
Lohduttaudun ajatuksella,että pidän tavaroista huolta ja näytän niitä muille ihmisille ja perheelleni,että hekin oppisivat niitä arvostamaan.Sitä kauttahan arvostaa ja ymmärtää myös ennen elettyä elämää.
Mitä minusta sitten jää?
Nykyään on hieman erilaista,kierrätys puuttuu tavaroiden kiertokulkuun.Paljon olen kantanut tavaraa kirpputorille,mutta kiitos sukuperintönäni saadun arkistointi-vimman,olen osannut säilyttääkin jotain.Muistoja omasta lapsuudestani.
Paljon olen kirpparilta myös ostanut.Vanhaa ja uutta.Näillä ostamillani vanhoilla tavaroilla on siis historia jossain muualla,se ei voi sitä minulle kertoa,joten en minäkään voi tarinaa jatkaa.Voin vain arvella.Ja arvostaa.
Tässä omia lapsuusmuistoja.Osa 70-luvun serkuilta perittyä,osa ihkaomaa 80-luvun alusta.
Tästä abc-lehtisestä ei selviä vuosilukua,voi olla uudempikin,90-luvulta.Marjan koti oli lempikirjani lapsena.Se on kulunut,repeytynyt,kontaktimuovilla korjattu.Muistan miten rakastin tuota kotia.Etenkin tätä marjan huonetta =)
Siitä se into sisustukseen varmaan lähti.

Tämän 50-luvun satukirjan huusin huutonetistä.Se on siltä ajalta kun vanhempani olivat pieniä.
Silläkin on historia jossain muualla,mutta ajan henki on sama.
Omille lapsille olen säilyttänyt muistoja vauva-ja laspuusajalta.Joitain vaatteita ja leluja.Kaiki tutit.(Samaten tekivät omat vanhempani.)
Valokuvia on hurjasti,mutta ne eivät ole pahvirasioissa vaan tietokoneella.
Mainosta lainaten,
"mitä sä olet ajatellut jättää sun lapsille?"









1 kommentti:
Mä säästän lapsille rakkaimpia leluja, vaatteita, makuupussit, kirjoja, tutit on ja tallessa, syntymäpäivän sanomalehden, vauva-aiheisen lehden syntymävuodelta...
Paljon olisi säästettävää, vaan tila on rajallista!
Lähetä kommentti